21. vuosisadan opisto - Mitä opimme tässä Erasmus+ -hankkeessa?

Nyt tuntuu siltä, että tätä hanketta haettiin ja suunniteltiin ihan eri maailmassa. Opistossa oli eri johto ja maailma oli sellainen kuin millaisena olimme sen oppineet tuntemaan koko ikämme. Sen jälkeen monet asiat muuttuivat, ja jouduimme pikaisesti tottumaan erilaiseen elämään ja työskentelytapaan. Koko Erasmus+ -hanke unohdettiin yli 1,5 vuodeksi. Mutta onneksi jo heti keväällä 2019 saimme vuoden lisäaikaa, joten projektin pystyi hyvillä mielin - ja oli pakkokin - laittaa lepotilaan.

Kun maailma alkoi avautua syksyllä 2021, oli heti nähtävissä, että henkilökunnan matkustusinto oli hyvin matalalla, eikä lähtijöitä ollut helppo saada. Varsin pian teimmekin hankeryhmässä sen päätöksen, että liikkuvuudet jaetaan pois sitä mukaan, kun joku ilmoittautuu lähtijäksi ja esittää meille kurssia, joka saadaan sovitettua meidän eurooppalaiseen koulutussuunnitelmaamme. Hakijoiden suhteen ei juurikaan tarvinnut tehdä karsintaa. Lähinnä olimme tyytyväisiä, että joku halusi lähteä.

Näin toimien saimme lähes kaikki liikkuvuudet käytettyä. Tässä tilanteessa olin erittäin tyytyväinen siitä, että tämän oli alunperinkin ajateltu olevan kokeiluprojekti, ja liikkuvuuksia oli haettu vain hyvin vähän. Vain yksi liikkuvuus  – opettaminen toisessa oppilaitoksessa – jäi käyttämättä, koska kyseistä liikkuvuutta ehdottanut opettaja ei enää 3 vuotta myöhemmin työskennellyt Aikuisopistossa.  Välillä oli suunnitelma kyseisen liikkuvuuden vaihtamisesta jobshadowing-jaksoksi, mutta se ei kuitenkaan sairastumisista johtuen ehtinyt toteutua. 

Hankkeen tavoite

Hankkeen tavoite määriteltiin lyhyesti vuonna 2019 näin:

"21. vuosisadan opisto -hankkeen tavoitteiksi on opiston KV-tiimin ja johtoryhmän toimesta määritelty opiston kansainvälisen toiminnan vahvistaminen, muiden toimijoiden kanssa verkostoituminen, uusien opetusmenetelmien, -järjestelyiden ja -muotojen löytäminen sekä uusien ideoiden hakeminen ekologisuuteen ja yhteisöllisyyteen.”

Päätavoite oli verkostoituminen

Muut tavoitteet:

• Opetuksen kehittäminen, uudet oppimisympäristöt
• Yhteisöllisyys kursseilla ja opistossa, hallinnon ja organisaation kehittäminen
• Ekologinen toimintatapa

Toteutuivatko tavoitteet?

Kun nykyisellä tietämyksellä katson noita meidän alkuperäisiä tavoitteita, huomaan jo heti, miksi kaikkia tavoitteita ei olisi ollut edes mahdollista saavuttaa, ja miksi hankehakemus pitäisi tehdä realiteetit huomioiden ja paljon tarkemmin suunnitelmin. Tarkempi suunnittelu ei toki meidän projektiamme olisi varsinaisesti auttanut, koska kaikki suunnitelmat menivät joka tapauksessa uusiksi. Yksityiskohtaisempi suunnittelu jo hankkeen hakuvaiheessa olisi kuitenkin antanut meille paremman kuvan siitä, millaista koulutusta Erasmus+-maailmassa on tarjolla. Tavoitteista olisi jo heti voinut jättää pois ne, joihin koulutusta ei ole saatavilla. Mahdollista toki on, että pandemia-aika osaltaan supisti kurssivalikoimaa. Pandemian jälkimainingit vaikuttivat ehkä myös siihen, että kurssivalikoimasta piti valita niitä koulutuksia, jotka saatiin käyntiin. Harmittava tosiasia, jonka huomasimme useamman kurssin kohdalla, oli kurssien hyvin paljon vaihteleva laatu.  

Pandemian myötä myös opetuksen kehittämiseen liittyvät ajatukset muuttuivat. Vuodenvaihteessa 2018-19 mielessä pyöri verkko-opetus ja sen saaminen käyntiin opistossa. Vuoden -21 syksyyn mennessä verkko-opetus oli ihan jokapäiväistä, ja erilaiset tarpeet nostivat päätään. Pandemian vuoksi osa kursseista vaihtuikin enemmän opettajien hyvinvointia tukeviksi. 

Opetuksen kehittämiseen liittyviä koulutuksia

• CLIL
• Mindfulness opetuksessa
• Flipped Learning
• Taiteen käyttö opetuksessa

Hallinnon kehittämiseen liittyviä koulutuksia 

• Opettajien mentorointi
• Projektinhallintajärjestelmät kouluissa 
• EU-projektin hallinta
• Stressin hallinta ja opettajien hyvinvointi

Jobshadowing

Jobshadowing-jaksoja tehtiin 2 kappaletta. Toiseen niistä osallistui 2 opettajaa.

• Yksi opintosihteeri tutustui viikon ajan ruotsalaiseen Medborgarskolaniin, jonka vertailu suomalaiseen kansalaisopistoon on erittäin mielenkiintoista.
• Kaksi maahanmuuttajien perusopetuksen opettajaa vierailivat Irlannissa koulussa, jossa oli sekä ammattiin valmistavaa että lyhyempimuotoista koulutusta. Myös irlantilaiseen koulutusjärjestelmään tutustuminen oli hyvin mieltä avartavaa.

Alkuperäisestä tavoitteesta jäivät täysin uupumaan ekologiset toimintatavat ja myöskään yhteisöllisyyden vahvistamista käsitteleviä kursseja ei juurikaan valikoimista löytynyt, tai ne eivät toteutuneet. Alkuperäisessä suunnitelmassa ollut yhden johtoryhmän jäsenen kouluttautuminen jäi myös toteutumatta, joten hallinnon kehittäminen sillä tasolla ei toteutunut. Osa hallinnon kehittämisen alta löytyvistä koulutuksista oli myös laadullisesti huonoja, joten se tavoite ei oikeastaan EU-projektinhallintaa ja opettajien hyvinvoinnin huomioimista lukuun ottamatta toteutunut. 

Kokemusten jakaminen

Kokemuksia kaikista liikkuvuuksista on jaettu opiston blogissa. Linkit kaikkiin kirjoituksiin löytyvät ylempää. Liikkuvuuden aikana liikkujat myös lähettivät viestejä opiston sosiaalisessa mediassa julkaistavaksi. Projektin maskottina toimi Vanda-lohi, joka matkusteli liikkujien mukana ympäri maailmaa. 

Kursseista ja vierailuista myös puhuttiin opettajien ja henkilökunnan kokouksissa, ja muutamia kursseilta ja vierailuilta saatuja ideoita on viety myös käytäntöön opiston toiminnassa tai opetuksessa. 

Ehkä kaikkein suurin anti tästä projektista on kuitenkin, että nyt tiedämme paremmin miten tällainen Erasmus+ -hanke pitää suunnitella ja viedä läpi. Ainakin seuraaviin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota:

• Mitä tarkemmin koulutukset ja muut liikkuvuudet on kartoitettu hankkeen hakuvaiheessa, sen suurempi hyöty hankkeesta on ja sitä paremmin se vastaa eurooppalaiseen koulutussuunnitelmaan. 
• Samalla vaivalla, kun lähetät yhden liikkujan maailmalle, lähetät sinne vaikka 5. Useampi osallistuja helpottaa myös kokemusten jakamista myöhäisemmässä vaiheessa.
• Älä oleta mitään, selvitä oman organisaatiosi toimintatavat ennen kuin täytät hankehakemuksen. Vaadi vastaukset myös niihin hankaliin kysymyksiin. 

Teksti ja kuvat: Elina Vienamo, projektikoordinaattori