Oppia ja uusia ystäviä Erasmus-kurssilla Firenzessä 20.11.-28.11.2021

Vantaan aikuisopiston käsityön kursseilla on vuosittain n. 40 opettajaa. Osa heistä opettaa meillä viikoittain, joillakin on vain yksi lyhytkurssi koko lukuvuonna. Käsityön suunnittelijaopettajana toimin heidän yhteyshenkilönään opistolla. Yhteistyömme voi olla hyvin monenlaista opettajasta ja kurssista riippuen. Pohdimme yhdessä kurssien sisältöjä, aikatauluja, materiaalihankintoja sekä monia muita kursseihin ja opettamiseen liittyviä asioita. Käytännön asioiden hoitamisen lisäksi työhöni kuuluu luontevasti myös opettajan tukeminen niin pedagogisissa puntaroinneissa, työssä jaksamisessa kuin elämän eteen heittämissä joskus vaikeissakin tilanteissa.

Tätä työni osa-aluetta tukemaan hain viikon mittaiselle Coaching and Mentoring to Support Teachers -kurssille, joka järjestettiin Firenzessä marraskuun lopussa. Opiston Erasmus-KA1-hanke oli ollut koronan vuoksi jäissä vuoden 2020 alkupuolelta ja nyt kun oli mahdollista taas osallistua koulutuksiin, halusin lähteä heti. Kurssin sisältönä oli esitellä työvalmennuksen ja mentoroinnin perusperiaatteita ja tekniikoita. Kokeilimme viikon aikana useita erilaisia menetelmiä, tarkistuslistoja ja testejä, harjoittelimme aktiivista kuuntelemista ja tavoitteiden asettamista sekä saimme vinkkejä hyviin lähteisiin. Ryhmämme oli todella aktiivinen ja keskustelimme paljon. Keskustelujen kautta pääsin kurkistamaan niin espanjalaiseen, belgialaiseen, kroatialaiseen kuin slovenialaiseen koulutuskulttuuriin. Kurssillamme oli kolme espanjalaista eri oppilaitoksista, kahdeksan belgialaisen ryhmä Brysselin lähellä olevista peruskouluista, kaksi kroatialaista kieli- ja työelämän koulutuksia järjestävästä instituutista, slovenialainen opettajamme ja minä.

Viikon ohjelmaan kuului myös oman oppilaitoksen esittely ja täytyy sanoa, että ylpeänä paukuttelin henkseleitäni kertoessani opistostamme. Jälkeenpäin kuulin, että aivan syystä: Los Villaresin ja Jaénin pikkukaupungeissa etelä-Espanjassa aikuisille englantia opettava Luis oli esittelyni jälkeen illalla soittanut kollegoilleen ja ollut aivan epätoivoinen siitä, miten kattava opetustarjonta meillä on! 23 kieltä! Hyvin varustellut tilat kädentaitojen opetukseen! Kaikille avoimia luentoja yhteiskunnallisista aineista! Liikuntaa pikkurahalla! Heidän oppilaitoksensa tarjoaa lähinnä aikuisten perusopetusta, englannin kielen kursseja ja mahdollisuuden suorittaa yliopistoon johtavia opintoja. Alue on suuri oliiviöljyn tuottaja ja siellä monet kasvavat ajatellen menevänsä töihin oliiviviljelmille. Koulunkäynti ei tunnu niin tärkeältä ja ajatus kouluttautumisesta herää usein vasta aikuisiällä. Kurssit ovat näissä julkisissa oppilaitoksissa opiskelijoille maksuttomia, mutta silti etenkin miehet ”mieluummin istuvat baarissa”, kuten Luis totesi. Hänen missionaan onkin saada innostettua miehiä mukaan, sillä kouluttautuminen ei tekisi pahaa heillekään. Oppilaitoksen yhtenä isona tavoitteena on myös sukupuolten välisen tasa-arvon ja naisten turvallisuuden lisääminen yhteisössä.

Kurssin aiheena ollut työvalmennus ja mentorointi tuntui olevan aika lapsenkengissä espanjalaisessa koulumaailmassa yleensä. Niin Luis kuin pohjoisesta, läheltä Zaragozaa olevat Eva ja Marisa kuvailivat työkulttuurin olevan vielä melko vanhanaikaista: jokainen hoitaa oman leiviskänsä ja avun pyytäminen tai sen tarjoaminen, tietojen ja osaamisen jakaminen eivät ole tavanomaista. Tilanne on kuitenkin muuttumassa ja hekin olivat hakeutuneet hakemaan aiheesta oppia viedäkseen sitä eteenpäin omissa oppilaitoksissaan.

Belgiassa sen sijaan ollaan todella edistyksellisiä työvalmennuksessa ja mentoroinnissa. Siellä laissa on määrätty, että jokaisessa koulussa tulee olla yksi tai useampi henkilö, joka on kouluun tulevien uusien opettajien "valmentaja". Hän ohjaa näitä talon käytäntöihin ja auttaa myös mahdollisissa opettajuuteen liittyvissä ongelmissa. Maassa oli havahduttu tällaisen tehtävän tarpeeseen, kun iso osa vastavalmistuneista opettajista siirtyi koulutyöstä muille aloille vain parin työvuoden jälkeen, sillä he eivät olleet löytäneet paikkaansa ja opettajuuttaan kiireisissä kouluyhteisöissä. Kurssillamme olleet belgialaisopettajat olivat jo työskennelleet kolmisen vuotta kukin oman koulunsa valmentajina ja tämä samalta alueelta oleva kahdeksan hengen ryhmä kokoontui säännöllisesti oppimaan aiheesta lisää. Heidän kurssilla jakamansa kokemukset ja havainnot antoivat meille muille kurssilaisille ja opettajallekin todella paljon tietoa.

Liikkuvuushankkeemme tavoitteina tiedollisten tavoitteiden lisäksi on opiston kansainvälisen toiminnan vahvistaminen ja muiden toimijoiden kanssa verkostoituminen. Lähtökohdat molempiin olivat tuon viikon aikana oivalliset: me kurssilaiset vietimme myös paljon vapaa-aikaa yhdessä ja erilaisia yhteistyön mahdollisuuksia suunniteltiin etenkin espanjalaisten ja kroatialaisten kanssa, sillä myös he olivat aikuisille opetusta järjestävistä oppilaitoksista.

Yhteydenpito on ollut vilkasta myös kotimaihin palattuamme. Eksoottiset kuvat ja videot lumisesta pakkasjoulusta järven jäällä ja moottorikelkkaa keskisuomalaisella huoltoasemalla tankkaavasta miehestä saivat vastauksina täysin toisenlaisia joulumaisemia Etelä-Euroopan eri laitamilta. Aurinko paistoi kaikkialla!

Teksti ja kuvat Ulla Särkinen, käsityön suunnittelijaopettaja