Kielten lumous
Oletko koskaan pysähtynyt pohtimaan, mitkä piirteet sinua viehättävät opiskelemissasi kielissä? Tai mitä lumoavaa olet elämääsi niitä opiskellessasi tai niiden avulla saanut?
Sisältö
Oppitunneilla pohdimme opiskelijoiden kanssa usein eri kielten yhtäläisyyksiä ja eroja. Opiskeltujen kielten kirjo on suuri, joten on sekä mielenkiintoista että opettavaista kuulla muiden havaintoja niistä. Niinpä päätimme tänä vuonna koota jo perinteeksi muodostuneeseen venäjän kielen päivän blogiimme opiskelijoidemme ajatuksia siitä, mitkä piirteet heitä heidän opiskelemissaan eri kielissä viehättävät sekä mitä lumoavaa niiden opiskelu ja taitaminen on heidän elämäänsä tuonut. Tänä vuonna olemme kuitenkin liikkeellä jo tavallista aikaisemmin, koska YK:n venäjän kielen päivää vietetään virallisesti vasta 6. kesäkuuta.
Kielten lumous on kuin hiljainen ovi toisiin maailmoihin.
”Minut on kirjaimellisesti lumonnut erilaisten kielten tapa ääntää niin tutuiksi luulemani kirjaimet ja uudet tuttavuudet. Ranska teki minuun vaikutuksen jo aivan pienenä tällä tavalla, ja luulen sen auttaneen minua oppimaan englantia syntyperäisen puhujan tasolle. Euroopan diplomaattien ja aristokraattien kielenä ranska johdatti minut aikuisiällä löytämään sen sanoja esimerkiksi venäjästä ja ruotsista, joiden omat äänteet veivät minut mukanaan. Mikään ei tuota minulle tällä hetkellä suurempaa iloa kuin nähdä itseäni ymmärrettävän näillä kielillä, vaikka en niitä kovin taitavasti vielä puhukaan. Taitamattomuus onneksi antaa minulle vielä vuosiksi lumoutumisen, osaamisen ja ymmärtämisen kokemuksia, joita odotan mitä innokkaimmin.”
”Olen elämäni aikana opiskellut useita kieliä. Eri kielet kiinnostavat minua yhä edelleen. Tällä hetkellä keskityn venäjän ja viron kieliin. Lisäksi, koska opetan vapaaehtoisena maahanmuuttajille suomen kieltä, tutkin sitäkin koko ajan muihin kieliin vertaillen. Miksi käytän niin paljon aikaani eri kielten opiskeluun? Yksinkertaisesti siksi, että niiden parissa elämä on innostavaa ja viihdyttävää. Entä mistä tulee se lumous? Hämmästyn ja ilahdun, kun yhtäkkiä huomaan yllättävässä tilanteessa ymmärtäväni enemmän kuin olin odottanut.
Istun esimerkiksi Tallinnassa oopperassa, jossa lauletaan saksan kielellä ja teksti kulkee lavan yllä sekä viroksi että englanniksi. Teen havaintoja kaikilla näillä kielillä ja tunnen saavani oopperasta enemmän irti. Toisella kertaa kuuntelen Musiikkitalossa virolaisen Arvo Pärtin kuoroteosta Aadamin itku (Адамов плач). Viron kielen ja kulttuurin opiskelusta Pärtin elämä ja taide on tullut minulle tutuksi. Huomaan, että kerrankin ohjelmalehtisessä teksti on venäjän kielellä. Pystyn hyvin seuraamaan tekstiä ja kuoron laulua. Mikä ilo! Väliajan jälkeen on vuorossa Dmitri Šostakovitšin 15. sinfonia. Olen tietysti venäjän harrastajana hyvin selvillä hänen vaikeasta elämästään. Sinfonia on säveltäjän viimeinen. Musiikissa soi hänen elämänvaiheensa. Eläydyn, lumoudun.
Nauramme kielten sekamelskaa. Jää on murtunut, koemme hyvän hetken.
Tallinnassa raitiovaunupysäkillä nainen kysyy minulta viroksi raitiovaunua Balti Jaaman torille. Puheessa on venäjän aksentti. Vastaan venäjäksi, mutta hän huomaa minut suomalaiseksi ja osaakin vähän suomea. Odotellessamme juttelemme viroksi, venäjäksi, suomeksi ja nauramme kielten sekamelskaa. Jää on murtunut, koemme hyvän hetken.”
”Pidän venäjän ja ukrainan kielistä, koska kyrillinen aakkosto ja kielten erilainen rakenne tekivät oppimisesta minulle heti alusta asti kiinnostavaa ja sopivan haastavaa. Pidän toki myös saksan, ruotsin, espanjan ja englannin kielistä, mutta venäjä ja ukraina tuntuvat omalla tavallaan erityisiltä. Erityisesti liikeverbit ovat niissä selvästi tarkempia kuin suomessa tai englannissa, ja se tekee ilmaisusta vivahteikasta ja täsmällistä.
Kielten opiskelu on myös ollut minulle tapa rentoutua ja keskittyä johonkin mielekkääseen arjen keskellä.
Nämä kielet ovat tuoneet elämääni lumousta tarjoamalla uusia tapoja ajatella, oppia ja nähdä erilaisia kulttuureja. Haastavuus on tehnyt oppimisesta palkitsevaa, ja samalla kielten äänimaailma ja kirjoitusjärjestelmät ovat ruokkineet uteliaisuuttani ja innostustani. Kielten opiskelu on myös ollut minulle tapa rentoutua ja keskittyä johonkin mielekkääseen arjen keskellä.”
”Kielten lumous on kuin hiljainen ovi toisiin maailmoihin. Venäjän kieli virtaa voimakkaana ja melodisena, sen äänteissä on sekä pehmeyttä että voimaa. Heprean kirjaimet sen sijaan piirtyvät mieleeni kuin muinaiset merkit, täynnä historiaa ja pyhyyttä. Välillä on vaikeaa, sanat takertuvat ja merkitykset karkaavat, mutta juuri siinä piilee viehätys - oivalluksen hetkessä, kun ymmärrys syttyy.”
"Sukututkimus ja vierailut Venäjällä johdattivat minut venäjän kielen opintoihin jo yli kymmenen vuotta sitten. Myös Pietarissa tuli opiskeltua. Myöhemmin elämä toi vastaan tyttöystävän Kiovasta, ja samalla heräsi kiinnostus ukrainan kieleen. Yhteiset pitkät lomat Varnan hiekkarannoilla johdattivat edelleen bulgarian kielen pariin. Kielet ovat kaikki slaavilaisia, mutta silti yllättävän erilaisia, aina bulgarian kuudesta menneen ajan muodosta venäjän yhteen menneen ajan muotoon. Niiden lumous on minulle siinä, että jokainen niistä avaa uuden sivun slaavilaiseen kulttuuriin, ja samalla huomaa, miten aikaisemmin opittu kieli tukee uuden oppimista."
Minkä kielen piirteisiin sinä haluaisit perehtyä ja nähdä maailman sen kautta jälleen uusin silmin?
arabia, englanti, espanja, heprea, hollanti, italia, japani, kiina, korea, kreikka, latina, norja, portugali, puola, ranska, ruotsi, saame, saksa, suomi, tanska, turkki, ukraina, venäjä, vietnam, viro ja viittomakieli
Teksti: Vantaan aikuisopiston venäjän kielen opiskelijat ja suunnittelijaopettaja Kira Sidorov
Kuvat: Kira Sidorov