Aloita harrastus, johon ei tarvitse lähteä

Verkkokurssit olivat vielä muutama vuosi sitten suhteellisen uusi asia, mutta koronapandemian aiheuttama pakkodigiloikka nopeutti tämän uuden opetusmuodon kehitystä ja nykyään verkon välityksellä voi opiskella monenlaisia asioita omalta kotisohvalta käsin.

Kurssitarjonta ei rajoitu vain teoreettisiin aineisiin. Vantaan Aikuisopistolta verkkokursseja löytyykin lähes jokaiselta ainealueelta. Verkossa mm. meditoidaan, vietetään Tex-Mex fiestaa, voimaannutaan luonnosta ja kierretään museoita.

Taiteen maisteri ja ryhmätaideterapeutti Elina Savolaisen ohjaamalla verkkokurssilla toteutetaan digitaalisesti painettava kuosi. ”Pandemia pakotti päättelemään lähiopetuksessa alkaneet kuosikurssit verkossa ja huomasin, että ne toimivat sielläkin ihan hyvin. Nyt verkkokurssit ovat kaikista suosituin Piirrä omat kuosisi -kurssimuoto. Näihin kokemuksiin pohjautuen uskalsin lähteä toteuttamaan myös Elämäni kuosi -kurssia verkossa.

Ohjaan ryhmää kehittämälläni Tunne kuosissa -menetelmällä. Ohjauksessa yhdistyvät taideperustaisen ryhmätaideterapian menetelmät ja kuosisuunnittelun prosessi” kertoo Savolainen.

Elämäni kuosi-verkkoryhmässä työskentely on monivaiheista. Tapaamiset aloitetaan ja päätetään yhteisesti, aivan kuten lähiohjauksessakin. Sen jälkeen laskeudutaan taidetyöskentelyyn. Osallistujat saavat reflektoida työskentelyä kirjoittaen ja toisille sanallisesti sitä jakaen. Kuvia näytetään tietokoneen kameran välityksellä tai jakotoiminnon avulla.

Aikuisopistolla joogaa verkossa ohjaava Jepa Pihlainen (KM) liputtaa myös verkko-opetuksen puolesta. ”Jooga sopii harjoituksena tosi hyvin verkkoon. Siinä on joka tapauksessa tekemisen fokus aina sisäisessä kokemuksessa, ei ulkoisessa muodossa. Kotona on myös helpompi keskittyä omaan tekemiseen ja oman kehon viesteihin. Salissa helposti vilkuillaan muilla matoilla tapahtuvaa toimintaa”.

Verkon hyötyjä

Verkkokurssit ovat keränneet kiitosta, vaikka ne eivät välttämättä kaikille sovi. Monet opettajat alkoivat ennakkoluulottomasti siirtää kurssejaan korona-aikana verkkoon ja opiskelijat olivat iloisia, että mahdollisuus harrastamiseen säilyi. Sittemmin verkon hyöty on ollut se, että osallistuja pääsee mukaan ryhmään, vaikka hänen ei olisikaan mahdollista saapua opistolle. Savolaisen verkkoryhmässä onkin usein osallistujia ympäri Suomea. Joskus jopa ulkopuolelta.

Savolainen käyttää ryhmässä kehollisia harjoituksia ja työskentely on moniaistista. ”Jotkut kokevat, että näitä harjoituksia on helpompi tehdä omassa kodissa kuin yhteisessä luokkatilassa. Kamerat ovat verkko-ohjauksissa oleellisessa roolissa, mutta näissä harjoitteissa sen voin halutessaan suunnata sivuun”.

Myös Pihlaisen ryhmissä moni kokee ihanaksi, että saa tehdä harjoitukset oman kodin rauhassa eikä tarvitse loppurentoutuksen jälkeen jaksaa lähijunan hälinää tai suoriutua auton ratissa. Moni on myös kertonut, ettei olisi kiireisen päivän päätteeksi jaksanut lähteä tunnille. Koneen jaksoi avata ja sitten tulikin hyvä olo. Ohjeet on koettu selkeiksi verkon ylikin ja tunnista on tullut iloinen, rauhallinen olo. 

Huolellinen suunnittelu on kaiken a ja o

Verkossa ohjaaminen vaatii hyvää suunnittelua ja erilaista kannattelua kuin lähiohjaus. Tila on myös monen kotona kortilla, eikä apuvälineitä ole samalla tapaa kuin esim. liikuntasalissa. Pihlainen taklaa tämän apuvälineasian käyttämällä tunnilla kapineita, jotka löytyvät jokaisesta kodista - kuten seinää, tuolia, paksua kirjaa, pyyhettä, tyynyä ja kaulaliinaa. Ne toimivat useimmissa liikkeissä ihan yhtä hyvin kuin kalliit urheilukaupan erikoisvälineetkin.

Verkossa ohjatussa joogassa liikkeet on osattava puhua auki ja kannustaa ryhmäläisiä kommunikaatioon. Pihlainen korostaakin tunneillaan sitä, että kun ei näe oppilaidensa harjoitusta samoin kuin liikuntasalissa, opiskelijan täytyy kertoa, jos jokin oli mahdotonta. ”Koska tiedän miten pelottavaa monesta, on kommunikoida siitä, että jokin on vaikeaa, olen käytännössä jakanut kaikille sähköpostiosoitteeni ja pyytänyt että he laittavat viestiä, jos tulee pulmia ja kysymyksiä. Se on toiminut todella hyvin. Opettajanakin pitää siis olla valmis erityyppiseen kommunikointiin kuin salissa opettaessa, jotta homma sujuu”.

”Mahtavaa, että meillä on tarjolla useampia muotoja opettaa” iloitsee Pihlainen.

Teksti: Eve Salmi