Piirtäen ja maalaten

Kevätlukukauden opetuksestani erityisesti kaksi kuvataidekurssia jäivät mukavana ja mielenkiintoisena mieleeni: piirtämisen tutkimusmatkoja ja saaristomaisema piirtäen tai maalaten. Ensimmäisessä käsiteltiin monipuolisten tehtävien kautta erilaisia lähestymistapoja, mitä nykypiirtäminen pitää sisällään ja jälkimmäisessä pääsimme retkeilemään, piirtämään ja maalaamaan Vallisaareen ja Isosaareen.

Arvostamme piirustuksia ja maalauksia välittömyyden takia ja sen, mitä ne kertovat luovasta prosessista. Arvostamme niitä epätäydellisyyden, rehellisyyden, suoruuden ja intiimiyden takia. Itselleni maalaus ja erityisesti piirustus ovat tärkeitä ja henkilökohtaisia ilmaisumuotoja, jotka pysyvät jatkuvasti mukana vaikka muuten visuaaliset toteutustavat vaihtelisivat paljonkin. Piirtämisellä on minulle monia tarkoituksia: ajatusten työstäminen, ideointi sekä kokeileva, leikittelevä jälkien jättämisen tutkimusmatka, joka onnistuu tilanteessa kuin tilanteessa. Kynä ja paperia voivat olla aivan riittävä väline taiteellisessa tutkimuslaboratoriossa, ihmisyyden perustutkimusta tehdessä. Arjen vaatimusten keskellä on tärkeää päästä rentoutumaan, ja piirustuksen avulla ajatusten työstäminen on saanut itselleni toisinaan terapeuttisiakin piirteitä.

Bernice Rose esitti piirtämiselle kahta erilaista toiminnan muotoa vuoden 1976 Drawing Now -näyttelyn esseessä. Ensiksi, piirtäminen voi olla älyllistä ideoinnin toimintaa, jolloin piirtäjä tuo kuvittelemansa kuvan näkyville maailmaan. Ja toiseksi, piirtäminen voidaan nähdä fyysisenä toimintana, joka esittää tekijänsä intiimit jäljet ja merkinnät. Viimeiset 150 vuotta piirtäminen on vaihdellut näiden kahden mallin välillä erilaisissa muodoissa, kuvallisina ja abstraktioina. (1)

Ideoinnin toimintana syntyneet piirustukset perustuvat usein siihen, miten piirtäjä ajattelee asioiden olevan - ei siihen, miltä ne todellisuudessa näyttävät. Saaristomaisemakurssilla oli mainio tilaisuus havainnoida ja tutkia ympäristöä, ja laatia havainnon pohjalta piirustus tai maalaus. Valokuvia on nykyisin helposti tarjolla, ja sisätiloissa pidettävillä maalauskursseilla monet käyttävätkin niitä referenssinä maalauksiinsa. Tällaisella retkikurssilla pääsimme antoisaan tilanteeseen, missä saattoi koko kehollaan ja eri aisteilla tuntea hetken, ja tehdä tulkinta tämän kokonaisvaltaisen kokemuksen pohjalta. Näkymä kohteeseen ja ympäristöön oli suora ja aito, ei optiikan, käytetyn väriavaruuden tai jälkikäsittelyn vääristämää.

Kurssien yhteydessä kuulee usein puhetta piirtämisen taidosta ja osaamisesta. Taito on monenkirjava käsite, etenkin jos piirustusta ajattelee laajennetusti erilaisten jälkien jättämisen toimintana. “Perinteinen” käsityötaito on yksi hyödyllinen apu piirtämisen ja maalaamisen maailmassa, mutta ei suinkaan välttämätön eikä varsinkaan ainoa keino.

Kuvataiteilija Stig Baumgartner käsitteli virhettä kuvataiteen tohtorin tutkinnossaan. Taiteilija tavoittelee teoksensa täydellistä ja puhdasta ideaa, mutta hän ei siihen yllä koskaan. Juuri tämä virhe tekee taideteoksesta kiinnostavan ja elävän. Piirtäminen voidaan nähdä piirtäjän tekemän jäljen ja hänen tavoittelemansa asian vuoropuheluna. (2)

Kauniit kesäpäivät ovat ihanteellista aikaa piirustuksille ja maalauksille. Syksyllä aikuisopistolla alkaa taas useita piirustus- ja maalauskursseja, joille voit osallistua ilman suorituspaineita. Voit olla mukana kokeilemassa, josko innostuisit uudesta harrastuksesta tai voit hakea harjaantumista ja näkemyksiä ennestään tuttuun toimintaan. Voit kehittää vaikkapa havaintopiirustustaitojasi ja välineen käyttöä, tai ihan vain rentoutua ja siirtää ajatuksia arjesta hetkeksi muualle mukavan toiminnan kautta.

Mukavaa kesää!
Teksti ja kuvat: Juho Nikkilä

Lähteet: 

1 taidelehti.fi/arkisto/taide_6-15/artikkelit/piirtaminen_on_maailman_rakentamista

2 Price, Matt (toim.) (2013). Vitamin D2 - New Perspectives in Drawing. Lontoo - New York: Phaidon Press. Sivut 8-9.